kuuntele artikkeli painamalla play-painiketta
GOTLANTI, RUOTSI – Ruotsin Itämeren saarella Gotlannissa kylmän sodan aikaiset turvallisuushälytykset ovat palanneet.
Viime viikolla Venäjän sotilasmanööverien ja länsimaiden offshore-harjoitusoperaatioiden sekoitus sai aikaan harvinaisen ruotsalaisjoukkojen liikekannallepanon, jossa panssarivaunut lähetettiin vartioimaan Gotlannin pääsatamaa ja suihkuhävittäjät lensivät saaren yllä.
Ruotsin sotilaallinen läsnäolo jatkui seuraavina päivinä, ja valvontakoneet kiersivät merellä ja joukkojenkuljetusalukset kulkivat saaren viehättäviä maanteitä pitkin.
”Se, mitä teimme Gotlannissa, oli osoitus siitä, että olemme lisänneet sotilaallista toimintakykyämme”, hiljattain uudelleen perustetun Gotlannin rykmentin komentaja Mattias Ardin kertoi POLITICO:lle haastattelussa saaren tärkeimmässä sotilastukikohdassa. ”Se osoittaa, että armeijan uudelleen perustaminen täällä on edistynyt hyvin, että olemme täällä.”
Ruotsille turvallisuushälytys oli tilaisuus testata viisi vuotta kestänyttä sotilaallista jälleenrakentamista saarella, joka oli vuodesta 2005 lähtien vuosikymmenen ajan pitkälti demilitarisoitu.
Laajemmalle Itämeren alueelle se oli jälleen yksi osoitus siitä, miten turvallisuuskuva on heikentynyt dramaattisesti sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin Venäjään vuonna 2014.
Laajemmalle Itämeren alueelle se oli uusi osoitus siitä, miten turvallisuuskuva on huonontunut dramaattisesti sen jälkeen, kun Krimin liittäminen Venäjään vuonna 2014 aloitti uuden epävakauden aikakauden Euroopan itäreunalla.
Kuvat raskaasta tykistöstä, joka antoi suojaa Gotlannin lautalta Ruotsin mantereelta poistuville joukoille, olivat täällä etusivun uutisia, ja asiantuntijat sanoivat, että Ruotsin sotilaallinen toiminta oli vertaansa vailla sitten kylmän sodan päättymisen.
”Tämä on korkein valmiustaso, josta olen tietoinen vuoden 1991 jälkeen”, Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian tutkija Johan Wiktorin kertoi ruotsalaiselle sanomalehdelle Aftonbladet.
Hälytysvalmiuden raportointi alkoi uutisilla, joiden mukaan ruotsalaisjoukot olivat yhdellä Gotlantiin liikennöivistä säännöllisistä lautoista, joita sotalaivat ja hävittäjät saattoivat.
Ruotsin armeijan sosiaaliseen mediaan lataamista videoista näkyi, että Gotlannin rannikolle oli sijoitettu panssarivaunuja tukemaan joukkojen saapumista, ja Gotlantiin pysyvästi sijoitetut sotilaat partioivat saaren kaduilla.
Ruotsin armeijan operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist antoi julkilausuman, jonka mukaan operaation tarkoituksena oli vahvistaa Itämeren valvontaa.
”Itämeren alueella on käynnissä sotilaallista toimintaa sekä Venäjän että länsimaiden taholta tavalla, jota ei ole joiltakin osin nähty sitten kylmän sodan aikojen”, hän sanoi.
Ruotsalainen päivälehti Dagens Nyheter kertoi 25. elokuuta, että kolme venäläistä sotilasalusta, jotka purjehtivat Gotlannin lähistöllä, oli laukaissut hälytyksen.
Ruotsin asevoimat kieltäytyi vahvistamasta tarinaa tai sanomasta, mitä heidän operaatioihinsa liittyi.
Seuraavana päivänä armeija sulki yleisön pääsyn Gotlannin luoteisrannikolla sijaitsevaan satamaan sanoen, että laitos oli osa meneillään olevaa operaatiota.
Maanantaihin mennessä tilanne näytti rauhoittuneen. Armeijan mukaan operaatio oli edelleen käynnissä, mutta panssarivaunut olivat poistuneet satama-alueelta.
Pohjoisrannikolla sijaitsevassa sotilassatamassa tilanne näytti rauhalliselta. Yksityisveneitä keikkui lähellä, eikä sotilasveneitä näkynyt.
Sotilaita tukikohdassa lähellä Visbyn kaupunkia Gotlannissa helmikuussa 2019 | Tom Little/AFP via Getty Images
Visbyn pääkaupungissa sotilaskäyttöön tarkoitetut Volvon farmariautot kiidättivät armeijan toimipisteiden ja kaupungin eteläpuolella sijaitsevan Toftassa sijaitsevan päätukikohdan väliä. Satunnaisesti näkyi joukkojenkuljetusalus.
Jossain vaiheessa Visbyn laitamilla sijaitsevalta sotilaslentokentältä nousi ilmaan valvontakoneelta näyttävä lentokone, joka kiersi metsäisen länsirannikon ympäri kahdesti ennen kuin lähti merelle.
Kaupungin asukkaat vaikuttivat pääosin myönteisiltä sotilaallisen toiminnan lisäämisestä, jonka he uskoivat johtuvan Venäjän toiminnasta.
”Venäläiset ovat siellä harjoittelemassa, tai mitä ikinä he tekevätkään, joten on hyvä, että mekin näytämme olevamme valmiita”, sanoi 28-vuotias arkeologian opiskelija Jonas Eriksson.
Venäjän Tukholman suurlähetystö kieltäytyi kommentoimasta asiaa.
Puhallus menneisyydestä
Gotlannin manööverit ovat merkittävä virstanpylväs alueen kylmän sodan jälkeisessä historiassa.
Ruotsi, kuten naapurimaa Suomi, ei ole Naton jäsen, mutta kylmän sodan aikana – kuten nytkin – Nato piti sitä liittolaisena ja Moskova vastustajana.
1980-luvulla Ruotsin laivasto kävi säännöllisesti kaksintaisteluita Neuvostoliiton sukellusveneiden kanssa Ruotsin rannikon edustalla, ja ruotsalaiset sotilashelikopterit pudottivat miinoja Itämeren juoksuhautoihin, joissa epäiltiin piileskelevän tiedustelutehtävissä olevia neuvostoliittolaisia aluksia.
Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, oletettiin laajalti, että idän ja lännen väliset kissa ja hiiri -sotaleikit Itämerellä olivat lopullisesti ohi, ja vuonna 2005 Ruotsi katsoi Gotlannissa olevien joukkojen olevan resurssien tuhlausta ja veti ne pois.
Seuraavina vuosina Moskovan ja lännen välisten suhteiden kylmeneminen – jota vauhditti Venäjän Georgian ja Ukrainan alueiden liittäminen Venäjään – herätti kysymyksiä siitä, oliko päätös Gotlannin rykmentin uudelleensijoittamisesta ollut viisas.
Lokakuussa 2014 vihamielisen sukellusveneen kiihkeä etsintä Tukholman lähistöllä sijaitsevien saarten joukosta kärjisti keskustelun, ja vuonna 2015 päätettiin joukkojen uudelleensijoittamisesta saarelle.
”Vuodesta 2014 alkaen Ukrainan kanssa olemme nähneet turvallisuustilanteen heikkenevän Itämeren alueella”
”Olemme nähneet turvallisuustilanteen heikkenevän Itämeren alueella”
, Gotlannin armeijan päällikkö Ardin sanoi. ”Olemme nähneet lisääntynyttä sotilaallista toimintaa, enemmän harjoituksia, enemmän lyhyellä varoitusajalla toteutettuja harjoituksia; turvallisuustilanne on sekä huonontunut että muuttunut epävarmemmaksi.”
Keskellä Itämerta, Tukholman ja venäläisen Kaliningradin eksklaavin puolivälissä sijaitseva Gotlanti on jo pitkään tunnustettu strategiseksi voimavaraksi.
Saari on avainasemassa mille tahansa armeijalle tai kauppalaivastolle, joka pyrkii hallitsemaan ympäröiviä aluevesiä, jotka yhdistävät toisiinsa Venäjän toiseksi tärkeimmän Pietarin ja Kaliningradin kaupungin. Pietarin kuuteen pohjoismaiseen ja Itämeren pääkaupunkiin sekä Pohjois-Saksaan ja lopulta Pohjanmerelle.
Viiden viime vuoden aikana Ruotsi on tiukentanut sotilaallista otettaan täällä.
Ruotsalainen sotilas Visbyssä Gotlannissa heinäkuussa 2019 | Henrik Montgomery/AFP via Getty Images
Tofta-tukikohta on muutettu kotivartioston ampumaradasta uudenaikaiseksi varuskunnaksi uudelleen perustetulle Gotlannin rykmentille.
Vuoden 2015 jälkeen täysipäiväisen sotilashenkilöstön määrä saarella on noussut noin 50:stä yli 300:aan plus kotivartiokontingentti.
Tänä kesänä rykmentti otti ensimmäiset varusmiehet, jotka suorittavat maanlaajuista varusmiespalvelusta, joka otettiin uudelleen käyttöön valtakunnallisesti vuonna 2018.
”Viidessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon”
Saari on saanut paljon aikaiseksi”,
sanoi Ardin.
Ruotsin hallitus työstää parhaillaan tulevien vuosien menosuunnitelmaansa, mikä viittaa vahvasti siihen, että sen Itämeren alueen remilitarisoinnin jatkuminen on todennäköistä.
Tofta-tukikohdassa näkyi tiistaina panssarivaunujen jyrähtelevän hiljattain rakennettujen autotallien ja huoltotilojensa välillä. Suuret asfaltoidut alueet yhdistivät joukon uusia tai osittain rakennettuja rakennuksia, mukaan lukien joukkojen kuntosali ja uusia toimistoja.
Ruotsin hallitus työstää parhaillaan tulevien vuosien menosuunnitelmaansa, mikä viittaa vahvasti siihen, että sen Itämeren alueen remilitarisointi jatkuu todennäköisesti.
Nykyaikaiset arviot viittaavat siihen, että Ruotsin puolustusmenoja nostetaan tulevina vuosina edelleen 5 miljardilla kruunulla (485 miljoonalla eurolla) vuodessa vuosien 2021 ja 2025 välillä, jolloin kokonaismenot nousevat 85 miljardiin kruunuun (8 miljardia euroa).2 miljardia euroa) vuoteen 2025 mennessä.
”Monet asiat viittaavat siihen, että laajentaminen jatkuu, ja monet olisivat yllättyneitä, jos näin ei olisi, mutta poliittisia päätöksiä ei ole vielä tehty”, Ardin sanoi.
Myös POLITICO
